Talo on rakennettu vuonna 1935 ja aitta vuonna 1879 ja kellari sitäkin vanhempi.
Aitan rakentajana oli nykyisen omistajan isoäidin isoisä. Nykyisen talon rakentajat olivat omistajan isoäidin veljet. Aitassa on säilynyt isoäidin äidin arkku vuodelta 1898 ja talon olohuoneessa isoäidin arkku vuodelta 1922.
Ennen Neuvostoliiton aikaa talon pääelinkeinoina olivat maanviljelys ja karjanhoito. Maata oli vähän, vain 9 hehtaaria ja siksi kesäisin työskenneltiin maanviljelys- tai rakennustöissä myös mantereella.
Neuvostoliiton aikana työt tehtiin kolhoosissa. Talo pysyi yksityisomistuksessa ja sai pitää karjaa vain yhden lehmän ja korkeintaan kymmenen lammasta. Maasta sai viljellä vain 0,6 hehtaaria.
Eestin itsenäistyttyä 1991 talon maat palautettiin 42 vuoden jälkeen omistajilleen. Tällä hetkellä on lisämaata vuokrattuna noin 1200 hehtaaria.
Talo peruskorjattiin turismikäyttöä varten 1991-1992 jolloin rakennukseen rakennettiin suihkut ja wc sekä 1999 sauna. Lisäksi talossa on aitta, josta löytyvät käsinjauhatuskivet sekä pihalla savustusuuni. Sieltä tuore vasta savustettu kala tarjoillaan pihapöydälle turistien nautittavaksi.
Hevosmatkailumaatilan toiminta käynnistyi 1993. Tällä hetkellä hevosia on 282 joista osa on myynnissä. Alkuperäistä eestiläistä hevosrotua on noin 97%.
Aktiivisessa ratsastus- ja valjakkokäytössä on noin 80 hevosta. Käytössä oleva kiessit on valmistettu saarnista ja mahongista v.1905.
Tilan majoituskapasiteetti on kesäisin 35 henkeä ja talvikautena 18 henkeä.